Tervetuloa takaisin rakkaat harrastukset

Suttailua lasten piirtäessä vieressä

Olen taas löytänyt vanhat harrastukseni takaisin. Kutominen, virkkaaminen ja piirtäminen on aina ollut lähellä sydäntäni, mutta ne suureksi osaksi jäi kun lapset syntyi. Mukamas ei ole ollut aikaa sen jälkeen. (Näin jälkikäteen se tuntuu oudolta ajatukselta varsinkin siihen asti, kun perheessä oli vain yksi lapsi) Pidän käsillä tekemisestä, vaikka en siinä olekaan mielestäni super hyvä. Onneksi tyylejä on monia ja mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä paremmin sen ymmärtää.

Tällä hetkellä onkin monta projektia yhtä aikaa päällä (normaalia minua). Viimeinen säärystin lapsille on loppumetreillä (tai senteillä), taiteilen keittiöön taulua, vessaan olisi tulossa virkattu matto ja kolmeen huiviin on jo lanka ostettu. Eiköhän tuossa olekin jo ihan tarpeeksi hetkeksi. Tuntien itseni keksin siihen kylkeen vielä monta muutakin. Esimerkiksi haaveilen tehtailevani kortteja piirtämällä. Se olisi niin ihanaa! Niin ja onhan tämä valokuvaaminen koko ajan läsnä. Ei se minnekään ole kadonnut, ongelma vain, että nyt alkoi joku sadekausi. On luvattu, että sataa 7 päivää putkeen... Toivottavasti se ei vie juuri alkavaa ruskaa pois. Onneksi pienessä kaupungissamme järjestetään marraskuussa valokuvauskurssi "Valokuvaus pimeässä" :). Toivottavasti osallistujia on tarpeeksi ja se järjestetään, odotan sitä jo kovasti!

Löysimme sattumalta Haaparannasta ihan huikean sisustuskaupan. Tämä "Rusta" on sellainen paikallinen Jysk, mutta mielestäni parempi. Hintataso on minun kukkarolleni hyvä ja sisältö hiukan erilaista mitä Suomesta löytyy. Kaiken muun lisäksi (kuten matto ja tyynyjä) löysin sieltä myös ihanan paksun langan, josta on tarkoitus tehdä huivit talveksi.



Meillä on erikoinen viikko meneillään sateen lisäksi, kun saamme tänään ensimmäiset vieraat etelästä. On ollut todella outoa, kun kukaan ei ole käynyt kodissamme yli 3 kuukauteen.


P.S. Käy tykkäämässä Facebook- sivustani niin pysyt mukana uusimmissa käänteissä