Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2017.

Auringon kirkastamaa ruskamaisemaa

Kuva
Kuten kerroinkin jo, niin tiistaina näimme ihmeen eli auringon pitkästä aikaa. Se valon määrä oli uskomaton ja väritkin näkyi ihana kirkkaina eikä tummina ja vetisinä. Piristi kyllä kummasti! Ajattelin jakaa kuvia joita sinä iltana sain (yhteensä yli 200) muutamassa osassa. Osa tietty joutui jo roskakoriin syystä tai toisesta, osan jaon jo teille torstaina. Tänään vuorossa olisi Kainuunkylän upea rantatie, jossa kävin kuvailemassa. Samaisesta paikasta jaoin kuvia ihan kesän alussa - melkein heti muuttomme jälkeen. Aikalailla iso muodon muutos. Keväällä kun Tornionjoki tulvi melkein tielle asti, niin nyt rantapelloillekin pääsi kävelemään. Kuva kesän alussa samaiselta pellolta - loput kuvista katsottavissa täältä Nämä vanhat heinäladot ovat upeita ilmestyksiä pelloilla. Niitä on paljon, osa on vielä suht ehjän näköisiä, mutta sitten on näitä todella ränsistyneitä. Hassua kyllä, mitä ränsistyneempi, sitä hienompi se on kuvissa. Nämä ei käytössä varmastikaan ole,

Syksyinen näky Tornionjoelle

Kuva
Kerroin maanantaina kuinka yritin saada upeaa kuvaa joutsenista, mutta jouduin tyytymään kuviin joissa näkyi vain valkoisia pisteitä. Onneksi kotiin ei tarvinnut palata tyhjän kameran kanssa sillä en kerta kaikkiaan pystynyt kävelemään tämän maiseman ohi. Maisema oli jotenkin kovin erilainen vaikka tuttu näky olikin. Näissä kuvissa tunnelma on pysähtynyt - mielestäni näitä voisi jopa luulla maalaukseksi. Jotenkin tämä tumman puhuva sävy oli niin hyvä, että en edes halunnut väkisin tuoda kuvaan valoa. Ruotsin puolella, samalla reissulla, minua ihastutti vanha hylätty lato, jonka punamulta värin kanssa violetit takiaiskukat sopivat loistavasti. Huomaatteko kuinka kohdennuksella saa aikaiseksi erilaisia tunnelmia samasta kohtaa? Tästä aiheesta olen kirjoittanut aikaisemminkin. Minusta on kuvaushetkellä kiva ottaa erilaisia kuvia ja vasta kotona katsoa mikä miellyttää silmää eniten. Joskus ne on molemmat, joskus vain toinen pääsee julkaisuun. Pakkohan se ol

Monen viikon jälkeen aurinko paistoi meille !

Kuva
Tulen muistamaan tämän pitkään. Tiistaina 26.9 klo 16:10 pilvet väistyivät ja aurinko tuli esiin pitkän tauon jälkeen. Sininen taivas on syyskuussa ollut varsinainen ihme meidän kulmilla ja se on vieraillut luonamme vain silloin tällöin. Tiistai illan käytin siis hyödyksi ja sinkosin kuvailemaan. Miehen työpäivä hiukan venyi ja aurinkoaikaa jäi pari tuntia jäljelle (se kun laskee vaarojen taakse jo ennen seitsemää). Halusin ottaa lapsista muutaman syksyisen kuvan, joten suuntasimme ensin Aavasaksalle. Ai, että oli kaunista. Se ainainen sumu, jota siellä olemme nähnyt oli kadonnut ja kaikki näkyi taas kirkkaasti. Matkalla huipulle näimme mainoksen, jossa kerrottiin, että Aavasaksalta saa nyt mökkitontin 1 euroolla! Ei oo kallista ei :) Lapsia ei kuvauksissa vahingoitettu ja he saivat toivomansa palkkion mallina olemisesta. Kuulemma tulevat uudelleenkin valokuvausreissuille. Lapsikuvausten jälkeen suuntasin yksin kiertelemään lähiympäristöä. Kuvia niistä on

Mitkä asiat ottaa päähän pikku kaupungissa

Kuva
Neljä kuukautta tulee täyteen pikku kaupungissa. Elämä on mennyt hyvinkin leppoisasti ja olemme saaneet kokea sen kuinka hyvin erityisesti lapsiperheitä palvellaan ja heille tarjotaan viihdykettä ja apua. Onhan lapsiperheet selvästi pienten kaupunkien tärkein voimavara, joiden halutaan pysyä ja kasvavan juuri siellä. Kaiken tämän positiivisuuden takana alan kuitenkin huomata pientä kiehuntaa sisälläni. Asiayhteydet ovat hyvin, hyvin pieniä, mutta kun niihin törmää kerta toisensa jälkeen alkaa ottaa pannuun. Liikenneyhteydet - onko niitä ? Elämme täällä yhden auton varassa ja pääasiassa mieheni käyttää autoamme työmatkoihin, koska julkisilla hän ei sinne pääse. Tämä oli tärkein syy miksi muutimme keskustaan - pystyn lasten kanssa päivällä liikkumaan jalkaisin/pyörällä niin kerhoihin, kirjastoon, leikkipuistoon, kauppaan kuin rannalle. JOS kuitenkin haluaisin lähteä lasten kanssa joku päivä muutamaksi tunniksi esim. Rovaniemelle, niin törmään siihen tosiasiaan, että busseja kulkee Y

Tänä vuonna taisimme saada keltaisen ruskan

Kuva
Ruskaa on nyt ollut täällä reilun viikon. Se tuli yllättäen ja on asteittain syventynyt. Näyttää siltä, että ruska jää keltaiseksi runsaiden sateiden vuoksi. Punaisia väripisteitä löytää sieltä täältä, mutta pääasiassa maisema on keltainen. Punainen väri lehdissä on harvinaisempaa ja siksi odotetumpi. Jos olisimme saanut vahvemmin yöpakkasia, niin luultavasti ruskakin olisi ollut punaisempi, toinen vaikuttava asia on tosiaan on tuo sateiden määrä. Tänä kesänä ja syksynähän Suomessa on satanut ihan riittävästi. Alla on muutama kuva viikon ajalta. Lisää tulossa koko viikon ja huomasithan jo eiliset ruskakuvat ? Päiväsumu Aavasaksalla Maisema Luppiovaaralta etelään Maisema Luppiovaaralta länteen Maisema Luppiovaaralta itään Maisema Luppiovaaralta Itään, Ylitornioon Maisema Kattilakoskella Maisema Kattilakoskella Maisema Kattilakoskella

Kuvauskohteena joutsenet... eikun ruska!

Kuva
Ajelin tuossa meidän isolla tiellä Pelloon päin, kun kaksi joutsenta lensi aivan minun ylitseni todella matalalla. Jos olisi ollut kamera kädessä, olisi tullut upea kuva. Ne näyttää kuin pieniltä lentokoneilta, niin valtavia ne ovat. Jatkoin matkaa eteenpäin ja huomasin, että seuraavaksi Aavasaksan suunnalta lentää kolme joutsenta minua kohti.. Sain pysäytettyä auton, mutta kunnes kamera on kädessä, hätävilkut autossa ja minä autosta ulkona, linnuista näkyi enää kolme pistettä (kuva yllä). Tyypillistä lintukuvausta minulle. Hyppäsin autoon ja ajoin kunnon levähdyspaikalla, joka oli ehkä 700 metrin päässä takanapäin ja näin kuinka Tornionjoen toisella puolella oli joutsenten kokoontumishetki. Ihan sopuinen sukukokous ei ollut menossa sillä heistä lähti valtava ääni ja muutamat siipien heilutushetketkin tuli nähtyä. Osa linnuista lähti joukosta vähän kauemmaksi, mutta isoin joukko jäi sinne uiskentelemaan.  Soitin kotiin, että minulla menee vielä hetki ja päätin ajaa toisella puol

Kaunis, mutta niin petollinen

Kuva
Minun mielestäni kärpässieniä oli lapsuudessa enemmän. Oletteko kokenut samaa?  Tällaiseen määrään kärpässieniä en ole törmännyt koskaan, mitä näissä kuvissa näkyy. Upeita ilmestyksiä, jotka varmasti houkuttelevat lapsia kauneudellaan. Muistakaa opettaa lapsillenne luonnosta edes tärkeimpiä asioita. Uskon siihen, että se kuinka paljon  lapsia viedään pienenä luontoon ja opetetaan sieltä asioita, näkyy myöhemmässä vaiheessa. Ei välttämättä teininä, mutta ehkä joku luontokaipuu syttyy sitten keski-iällä - ihan kuten itsellekin on käynyt. Sama tainnut käydä veljellenikin.. Hän haaveilee jo muuttavansa Etelä-Suomesta melkein Kilpisjärvelle asti eläkepäiviä viettämään. Enää on saatava vaimo mukaan tähän haaveeseen :) Ihanaa päivän jatkoa kaikille!