Eholampi - retkikohde Lounais-Lapissa

Olen yrittänyt löytää reittiä Eholammelle kesästä asti. Kirjoittelinkin joskus epäonnistuneesta kuvausreissusta, jossa ajelin ympäriämpäri löytämättä kohdetta. Melkein jo luovutin kyseisen kohteen suhteen, kunnes ihana Askartelin Itte-Kirsti paljasti minulle reitin lammelle. Ensimmäisellä kerralla en uskaltautunut selvästikään ajaa tarpeeksi pitkään hiekkatietä, mutta lopulta pari viikkoa myöhemmin lampi siis löytyi. Ihanaa sillä olikin jo aika löytää uusia paikkoja. Lampi on itseasiassa lähellä miehen työpaikkaa ja viime perjantaina, kun lapset oli mennyt kerhoon ja mies saatu töihin päätin kokeilla onneani ja ajaa tietä vielä pidemmälle. Onneksi tein niin.

Eholampi on pieni lampi keskellä vaaroja. Lammen vieressä on Ehovaara ja Visavaara vain muutamia mainitakseni. Kyseiset vaarat ovat matalampia ja vähemmän turistien tiedossa. Eholammelta on kuitenkin reittejä (talvella hiihtäen? ) niin Ainiovaaralle kuin Aavasaksallekin. Lisäksi toki moneen moneen muuhunkin paikkaan, kuten kartasta voi nähdä. Ainiovaaralle reitti oli reilu 7km eli ei loppujenlopuksi kovinkaan pitkämatka. Lammen rannalta löytyy nuotiopaikkoja, kota ja mm. partiolaisten käyttämä maja. Jos esim. majoittuu Ainiovaaralle, voisi hyvin tehdä päiväretken Eholammelle, syödä eväät ja palata takaisin.

Lauantaina kävimme koko perheenä tutustumassa uuteen paikkaan. Edellisenä yönä oli ollut pakkasta ja valtava sumu peitti maisemaa.  Lampi oli peilikirkkaan jään peitossa, luultavasti koska se oli jäätynyt useampana yönä ja päivisin kerennyt melkein sulaa ennen pakkasiltoja ja -öitä. Näin sileää jäätä harvoin näkeekään ja se lisäsi upeaa fiilistä kuviin. Kyllä olisi kerrankin tehnyt mieli kaivaa luistimet luonnonjäälle.

Olimme mieheni kanssa päättänyt, että emme lähde vielä tekemään mitään pitkää patikointia vaan pyörimme lammen lähistöllä. Lähipaikat tutkittuamme päädyimme kuitenkin kiipeämään Ehovaaralle koska lapsilla oli vielä virtaa. Emme kivunnut ihan huipulle, mutta lähelle sitä japäädyimme kiertämään lammen. Lammen kiertäminen oli ... no sanotaanko, että se ei ollut paras päätös, mutta hauska reissu silti. Meidän perheessä parasta on se, että yksin olisi melkein jo tullut epätoivo, mutta perheenä tämä reissu vain nauratti. Lammen toisessa päädyssä oli nimittäin valtava ja erittäin märkä suo. Karpaloitakin olisi löytynyt vielä kunnolla pakastettavaksi. Tällä kertaa oli vain pakko saada perhe märimmästä kohtaa vauhdilla yli, jotkut kohdat, kun muistutti enemmän isoa puroa kuin suota. Ymmärrän miksi kunnon polkua tälle reitille ei ollut ;) Onneksi maa oli kuitenkin hiukan jäässä, sillä muuten ylittäminen ei ehkä olisi ollut mahdollista ollenkaan. Selvisimme sen suurempia kastumisia ja kerkesimme kiertää lammen juuri ennen vesisadetta.

Kaikesta huolimatta kuvia sain niin paljon, että päädyin jakamaan niitä useampaan postaukseen (vaikka tässäkin niitä on jo huima määrä!), joten tämä viikko mennään paljon Eholammen fiiliksissä.

Mukavaa maanantaita, meillä alkoi juuri sataa lunta!