Tervetuloa takaisin rakkaat harrastukset
Suttailua lasten piirtäessä vieressä Olen taas löytänyt vanhat harrastukseni takaisin. Kutominen, virkkaaminen ja piirtäminen on aina ollut lähellä sydäntäni, mutta ne suureksi osaksi jäi kun lapset syntyi. Mukamas ei ole ollut aikaa sen jälkeen. (Näin jälkikäteen se tuntuu oudolta ajatukselta varsinkin siihen asti, kun perheessä oli vain yksi lapsi) Pidän käsillä tekemisestä, vaikka en siinä olekaan mielestäni super hyvä. Onneksi tyylejä on monia ja mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä paremmin sen ymmärtää. Tällä hetkellä onkin monta projektia yhtä aikaa päällä (normaalia minua). Viimeinen säärystin lapsille on loppumetreillä (tai senteillä), taiteilen keittiöön taulua, vessaan olisi tulossa virkattu matto ja kolmeen huiviin on jo lanka ostettu. Eiköhän tuossa olekin jo ihan tarpeeksi hetkeksi. Tuntien itseni keksin siihen kylkeen vielä monta muutakin. Esimerkiksi haaveilen tehtailevani kortteja piirtämällä. Se olisi niin ihanaa! Niin ja onhan tämä val...