Tie Pohjoiseen

Lunta tosiaan on kinoksittain. En muista koska olisin nähnyt marraskuun puolessa välissä näin paljon lunta. On ollut mahtava katsoa lasten iloa ja kyllä se lumi itsellekin on saanut energiapiikin. Saa  nähdä kauanko se kestää.  Lasten osalta on hiihtokausikin startattu Ainiovaaralla. Ja ei muuten tarvinnut hiihtoladuilla hiihtää yksinään. Kovasti pohdin uskaltaisiko isomman kanssa lähteä kiertämään koko 6km lenkki, mutta pitää ehkä etsiä jotain loivempia reittejä näin alkuun. Ainiovaaralla on nimittäin kilpalatuja ja erittäin kovia sellaisia. Itse olen hiihtänyt viimeksi ala-asteella tai korkeintaan kerran 7. luokalla. Olen siis varmaan yhtä "hyvä" hiihtäjä kuin tuo meidän innokas 5-vuotias. Hyytyisimme reitille varmaan molemmat ;) Ihanaa viikon alkua!

Mikä näitä kuvia yhdistää, jotta niistä saa kuvasarjan ? Minulle näistä kaikista kuvista tulee mieleen mystisyys tai omituisuus. Osa tarkoituksella otettu, osa ei. Tämän kuvan nappasin valokuvauskurssilla -  tarkoituksena oli kuvata pimeässä keinovaloja. Sattumoisin se sitten näytti vähän kuulta.  Tämä neulanen leijui hauskasti. Ai miten tämä kuva on syntynyt ? no täydestä vahingosta. Irrotin tai laitoin kameraa jalkaan samaan aikaan, kun kamera otti kuvan. Todella hauska vahinko.

Lumi sade alkoi toissa yönä ja sitä lunta sitten satoi melkein koko eilisen päivän.. Se oli sellaista pientä hiutaletta ja sitä tuli paikoittain reilustikin kerralla. Etelässä kuvailisin aamulla tullutta sadetta melkein myräkäksi, joka olisi sotkenut aamuliikenteen Länsiväylällä tai Kehä 1:llä totaalisesti :) Itsekin täällä erittäin kapeilla teille (joissa paikalliset kaahailee minusta ihan liian kovaa ja hyvin keskellä) jarruttelin hiukan vastaantulijoiden kohdalla. Näkyvyys tuntui olevan todellakin nolla, kun pakkaslumi pöllähtää eteen. Ei ole tuota talviajokokemusta ihan kamalasti kertynyt viime vuosina - varsinkaan tällaisilla kapeilla maalaisteillä. Saas nähdä millainen ajokokemus tästä talvesta kertyykään. Tiet täällä on minusta jotenkin kapeampia. Näin omista silmistä katsottuna välillä tuntuu, että täällä on kuin Etelä-Euroopan ajotyyli. Kaahaillaan ylinopeutta miten sattuu myös liukkailla keleillä. Senteissä lunta ei kuitenkin joka puolelle tullut paljoakaan - arvi...

Askartelen lasten kanssa melkein joka viikko. Askartelu tässä kohtaa pitää sisällään myös piirtämisen ja värittämisen, joka on erityisesti isomman neidin lempparipuuhaa. Kesällä koristelimme lasten huoneen kesäisillä jutuilla kuten itsetehdyillä linnuilla ja sateenkaarilla jotka roikkuivat katosta. Syksyn tullessa taas teimme keittiön ikkunaan syksymaiseman jossa oli sieniä, tippuvia lehtiä ja metsäneläimiä. Ensilumen ansiosta ajatukset on kääntynyt talveen, joten nämä molemmat alkoi jo kyllästyttää ja lapsetkin kyseli jo talviaiheisia koristeita. Eräänä päivänä isompi tokaisi, että tehdään ikkunaan talvimaisema ja siitä se idea sitten lähti. Halusin käyttää tällä kertaa luonnonmateriaaleja. Lapset taas keksi kinuta kaupasta koristeeksi peurat ja täytyy sanoa, että se oli todella hyvä idea. Olisin tehnyt tämän isolle tarjottimelle, jos meillä olisi ylimääräistä pöytä- tai tasotilaa mielin määrin, mutta sitä ei tosiaan ole. Näin ollen piti olla luova ja siirtää maisema ikkunan väl...

Tälle päivälle oli ennustettu pelkkää kuuta koko päivälle (en ymmärrä mitä se merkki oikein tarkoittaa sääennusteissa), mutta onneksi se oli väärässä. Aurinko paistoi kuten kunnon pakkasella kuuluukin. Kävin lasten kanssa Tornionjoen rannalla katsomassa, joko sinne on tullut jää ja kyllähän se siellä olikin. Ilma oli kuin helmikuussa - muutama sentti lunta vaan puuttui ympäriltä. (ja ehkä muutama sentti jääkerrosta :) ) Huomiseksi ja viikonlopuksi on luvassa vähän lauhempaa ilmaa - onneksi. Kuulin eilen vinkin Onkijoesta tuolla Ruotsin puolella ja jos ei kiviä tipu taivaasta niin suuntaan sinne lasten kerhon ajaksi. Toiset äidit taitaa käydä kaupassa kerhon aikana, mutta kaipa sen oman ajan voi käyttää huonomminkin kuin kuvaamalla ja kävelemällä luonnossa ? Talviset terveiset täältä pohjoisesta!

Aurinko nousi tänään 9:16 ja laski 15:02 eli juurikin äsken. Onneksi aurinko kävi tänään valaisemassa keskipäivää, piristää tätä todella pimeää aikaa. Maanantai-iltana satanut pieni lumikerros valaisee iltoja hiukan. Loppu viikosta pitäisi tulla lisää, peukut pystyyn. Lapsetkin kuvittelee kai öiden pidentyneen, kun nukkuvat helposti huomattavasti pidempään - monena aamuna jopa yhdeksään. (Nyt kun kirjoitan tämän tähän, niin varmasti eivät nuku enää yhdeksään vaan ihan piruuttakin herättävät minut seitsemältä. Se on se karma :)) Olen lisäillyt vaatteisiini heijastimia, mutta täytyy sanoa, että ei ne kyllä mitään super tehokkaita ole - nyt sen tajuaa, kun katuvalojen määrä on vähentynyt ympäriltä. Mä todellakin toivon joulupukilta otsalamppua ja ehkä on pakko hommata parempia heijastimia - valollisia tai niitä jotka saa ranteen ympäri tms. Tämä kaikki on kuitenkin vasta alkua, onhan nyt vasta marraskuu. Hitsi, että harmittaa, että tuon ohi kiitävän auton ajovalot paloi kuvassa p...

Eilen kerroin Eholammesta ja meidän lauantaisesta retkestä. Jos se jäi jostain syystä lukematta, niin sinne pääset tästä . Kyseessä on paikka, jota olen etsinyt pitkään ja vihdoin reitti sinne löytyi. Tämän päivän postaus on enemmän tällainen kuvafiilistely. Nämä kuvat on otettu viime perjantaina, kun lapset takapenkillä nukkumassa ajelin ja etsin paikkaa. Silloin koin siis voiton hetkeä, kun vihdoin pääsin perille. Onneksi koko perhe kuvat nähtyään innostui paikasta ja tosiaan lauantaiaamuna olimme siellä uudelleen. Jos muuten et jo tykkää Tie Pohjoiseen- facebookryhmästä niin hophop tykkäämään.