Mitkä asiat ottaa päähän pikku kaupungissa

Neljä kuukautta tulee täyteen pikku kaupungissa. Elämä on mennyt hyvinkin leppoisasti ja olemme saaneet kokea sen kuinka hyvin erityisesti lapsiperheitä palvellaan ja heille tarjotaan viihdykettä ja apua. Onhan lapsiperheet selvästi pienten kaupunkien tärkein voimavara, joiden halutaan pysyä ja kasvavan juuri siellä. Kaiken tämän positiivisuuden takana alan kuitenkin huomata pientä kiehuntaa sisälläni. Asiayhteydet ovat hyvin, hyvin pieniä, mutta kun niihin törmää kerta toisensa jälkeen alkaa ottaa pannuun.


Liikenneyhteydet - onko niitä ?

Elämme täällä yhden auton varassa ja pääasiassa mieheni käyttää autoamme työmatkoihin, koska julkisilla hän ei sinne pääse. Tämä oli tärkein syy miksi muutimme keskustaan - pystyn lasten kanssa päivällä liikkumaan jalkaisin/pyörällä niin kerhoihin, kirjastoon, leikkipuistoon, kauppaan kuin rannalle. JOS kuitenkin haluaisin lähteä lasten kanssa joku päivä muutamaksi tunniksi esim. Rovaniemelle, niin törmään siihen tosiasiaan, että busseja kulkee YKSI kolmena päivänä viikossa. Jos siis, et halua lähteä matkaan heti aamusta Matkahuollon pakettien kanssa, niin et pääse kyseiseen kaupunkiin. Ja tiistaisin ja torstaisin tämä ei ole edes mahdollista pakettien kanssakaan. Toivon, että tämä oli joku poikkeus viikko ja busseja kulkisi nyt edes se YKSI päivässä :)  Aikaisemmin olen kertonutkin - junahan pysähtyy asemallamme KAKSI kertaa viikossa - perjantaisin ja sunnuntaisin, joten eipä silläkään kuljeta noin vain.


Nettisivut - jos niitä on voisiko niitä päivittää ?

En tiedä onko tämä yleinen tapa pienissä kaupungeissa, mutta asia johon olen törmännyt nyt liian monta kertaa. Miten ihmeessä asioita on vaikea päivittää verkkosivuille (jos sellaiset on ylipäätään tehty) ? Koitin miettiä tähän jotain selkeää syytä ja keksin vain yhden asian. Paikalliset olettaa, että tieto on jo kaikilla, koska eihän ne ole muuttunut viimeiseen viiteen vuoteen. Näen  kuitenkin punaista joka kerta, kun soitan puhelinnumeroon, joka ei ole enää käytössä tai pahimmassa tapauksessa menee suoraan vastaajaan, jota kukaan ei kuuntele. Kun jostain saan kaivettua uuden numeron ja kerron aikaisemmasta kokemuksesta, vastaus on "eihän ole enää töissä täällä". Argh!


Aukioloajat - pitääkö edes mainita ?

Elämä pikku kaupungissa loppuu arkisin klo 17:00. Ruokakaupat ovat auki yhdeksään joka päivä, joka on ihan super luksusta ja jota en uskaltanut edes villeimmissä haaveissani odottaa. Muut liikkeet kuitenkin sulkeutuu klo 17:00. Sen jälkeen on ihan turha haaveilla kenkäkauppaan menosta (joka muuten löytyy kylältä- wau!) tai mistään muustakaan. Pikkusen on vaikea tottua tähän ja tottumiskysymyshän tämä vain on. Nyt joku varmaan siellä ajattelee, että no siellähän on pimeää jo kello 17:00, joten eihän siellä liikuta ulkonakaan. Se on totta - vielä näin ei ole, mutta ihan pian varmasti.

Googlettelin vähän ja huomasin, että Tornion kauppakeskuksessa kaupat ovat kuitenkin auki jopa kahdeksaan asti illalla. Sulkeutumisajat siis venyvät, kun kaupunki saa kauppakeskuksen ja liikkeet siirtyvät sinne. Mielenkiintoista.


Verkkokaupat -2000-luvulla sen pitäisi olla automaatio

Oi miten ihmeessä jotkut myymälät voivat elää vielä ilman verkkokauppoja ? Miten, miten se on mahdollista? Vaikka suurin osa ihmisistä asuu isoissa kaupungeissa ja Etelä-Suomessa, niin oi miksi ihmeessä he kuvittelevat, ettei myynti kasvaisi verkkokaupan myötä ? Tähänkin törmäsin eilen. Tämä ja liikenneyhteydet yhdessä sai aikaan melkoisen papatuksen miehelleni joka naureskeli, että "nytkö sait tarpeeksesi". :) Onhan se totta, että ex-espoolaisena olen tottunut laajempaan tarjontaan ja kaipaan niitä samoja palveluja ympärilleni / käsien ulottuville. Jos en olisi kyseisiin kauppoihin jo tottunut, niin en osaisi niitä kaivatakaan. Samahan se on aukiolojen kanssa.


Elämä täällä antaa perspektiiviä asioihin ja avaa silmiä. Elämä ei ole samanlaista joka puolella Suomea. Monta asiaa mietitään Etelä-Suomi painotteisesti, mutta paljonhan se on kiinni myös toiveista ja tarpeista joita ihmisillä on. Tarpeet pohjoisessa ovat ehkä vaatimattomammat ja tietysti koska ihmisiä on vähemmän ei kaikkea voi olla tarjolla samalla tavalla.  Kaikesta tästä huolimatta olen enemmän kuin tyytyväinen päätökseemme muuttaa tänne. Mieheni sinkoilee töiden takia kuin pieni aropupu ja jos stressiä on täällä, niin mitähän se olisi ollut 850km päässä, kun ei pystyisi itse auttamaan ? Toisaalta epäilen myös, että olisin tämän alku syksyn elellyt aikalailla yksin lasten kanssa Espoon kodissamme koittaen hoitaa kaikki yksin oman työstressini kanssa. Elämää oravanpyörässä ei toivottavasti ole pakko juosta niin kovaa, että ikinä ei tiedä kuka tipahtaa kyydistä. Sitä pitäisi pystyä elämään myös niin, että tietää kaikkien olevan turvallisesti kyydissä. Nyt meillä ei ole sitä normaalia lapsiperhe arkea, koska toinen vanhemmista on kotona, mutta edessä se on sekin ja sitä toivottavasti elellään sitten niin, että elämä on tasapainossa kiireen ja levon kanssa.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Övertorneån maauimala ja uimaranta

Pääsiäisreissu Luulajaan

Tornionjoki- Suomen toiseksi pisin joki